Yritys- ja yksilövalmennus
Luovu kontrollista ja löydä uusi tila
Valmennus on eteenpäin vievä toimintamalli, joka auttaa valmennettavaa saavuttamaan tavoitteensa.
Valmennuksessani hyödynnän läsnäoloa, ratkaisukeskeisyyttä, positiivista psykologiaa, kognitiivista käyttäytymistiedettä sekä hevosten ainutlaatuista herkkyyttä kommunikoinnissa. Erikoisosaamiseni on kehotietoisuusvalmennus ja hevosavusteinen valmennus.
Valmennukseni perustuu kehon ja mielen yhteistyöhön sekä kehonkielen kehittämiseen. Se on tekemistä ja olemista, havainnointia, tuntemista ja uskaltamista. Se on itsensä alttiiksi asettamista, kontrollista luopumista ja uuden tilan löytämistä. Kokemukseni hevosten kanssa kommunikoinnista olen tuonut mukaan paitsi ratsastajien valmennukseen myös henkilökohtaisen kasvun valmennukseen ja yritysvalmennukseen.
Asiakaskokemuksia
Harjoittelu Annika Schulmanin ja hänen hevostensa kanssa on minulle syvästi merkittävää, koska tutkin työkseni kehollista kommunikaatiota ja sen ehtoja. Hevostyöskentely on tuonut kehollisuuden filosofiaani aivan uuden ulottuvuuden ja auttanut ymmärtämään konkreettisesti myös ihmisten välistä vuorovaikutusta. Tämä on osoittautunut hedelmälliseksi erityisesti vastuullisen johtamisen filosofiassa, jota kehitän osana tutkija- ja henkilöstökoulutusta yhdessä kollegojeni, mm. psykologien ja psykodraaman asiantuntijoiden kanssa.
Etsiydyin Annikan ohjaukseen alunperin siksi, että halusin oppia ratsastamaan aikuisiällä, mutta pelkäsin hevosia. Opetus tavallisilla ratsastustalleilla muistutti autokoulua: Oppilas istutettiin hevosen selkään ja ratsua piti käsitellä kuin nopealiikkeistä maasturia.
Olin lapsena hoitanut pieneläimiä ja oppinut ajattelemaan, että elävien olentojen kanssa voi toimia menestyksekkäästi ainoastaan, jos pyrkii ymmärtämään niiden pyrkimyksiä ja intressejä. Hevoset olivat minulle kuitenkin pitkään mysteeri, koska harhaanjohtavasti pidin niitä valtavina koiraeläiminä. Harjoittelu Annikan kanssa avasi tien uudenlaiseen maailmaan: Suurikokoisten, herkkien saaliseläinten todellisuuteen.
Heti ensimmäisellä kerralla tajusin, miten toisella tavalla tällaista eläintä tulee lähestyä kuin ihmistä. Annikan laatimat täsmäharjoitukset auttoivat muuttamaan oman kehon liikkeitä niin, että pystyin vähitellen toteuttamaan tuota alun oivallusta, ja jatkuvasti yhä luontevammin. Lähestymis- ja tilankäyttöopetusta seurasivat maastakäsittelyn eri muodot ja lopulta uskaltauduin ratsaille.
Mutta ratsastamistakin ihmeellisempää minulle oli oppia hallitsemaan omaa kehollista kommunikaatiota. En koskaan olisi voinut uskoa, että saisin hevosen seuraamaan itseäni ilman riimua ja varusteita, pelkästään kutsumalla sitä omalla energiallani ja liikkeelläni. Ja silti jo alustavien harjoitusten jälkeen Vili-ruuna lähti perääni pelkän kehonliikkeen kutsumana.
Kun nykyisin viittaan oppilaat sisään luentosaliin, palaa mieleeni ensimmäinen kerta kun onnistuin ohjaamaan hevoslauman pihasta talliin.
Sara Heinämaa
Filosofian professori, Jyväskylän yliopisto
Tutkimusjohtaja, Jyväskylän yliopisto ja Helsingin yliopisto
