Mikä ihmeen tunne?
Se tunne kun… on tuttu sanonta facebookista ja oletetaan että kaikki tietävät miltä tuntuu kun maanantai alkaa sillä että nukkuu pommiin, koiralla on ripuli ja auto hajoaa. Miltä rata tuntui tai mikä oli fiilis tänään kysytään usein urheilijoilta. Riippumatta tuloksesta urheilijalle merkityksellisintä on useimmiten oma tunne. Minulla on sellainen tunne että… on myös tapa käyttää tunne-sanaa. Oletko tunneihminen? Ratkaisetko pulmat ajatuksella vai tunteella? Jos pidät itseäsi tunneihmisenä, olet ehkä joskus huomannut ympäristön reagoivan negatiivisesti siihen. Pidetäänkö tilanteiden ratkaisemista älyllä ja ajatuksella parempana tapana reagoida kuin tunteella? Voidaanko ylipäätänsä erottaa ajatukset ja tunteet toisistaan? Onko toinen teoriaa ja toinen käytäntöä? Voidaanko teoriaa ja käytäntöä erottaa toisistaan?
Kuva: Ritva Ikonen
Mikä se tunne oikein on? Tunteella voidaan tarkoittaa ihan konkreettista kylmä, kuuma, nälkä tai jano tunnetta.
Tunteella tarkoitetaan myös vihaa, rakkautta, ärsytystä ja pelkoa, jotka nekin ovat yleisesti tuttuja, mutta vaikeammin määriteltävissä. Amerikkalaiset hevosten kouluttajat Bill Dorrance ja Leslie Desmond ovat kirjoittaneet kirjan ’Horsemanship Through Feel’ (Hevostaitoa Tunteella), joka kertoo Billin systeemistä kouluttaa hevosia. Lännestä on tullut moni hevosten kouluttaja, joka edustaa ns. luonnollista hevostaitoa. Kuitenkin sen nimikkeen sisällä löytyy laidasta laitaan erilaisia tapoja tehdä. Bill Dorrance tuo esiin erittäin tarkasti hienovaraisen ’tunteen’ käyttämisen hevosten kanssa. Hänen lauseitaan ovat esim. Järjestä tilanne niin, että hevonen onnistuu, älä kokeile onnistuuko se. Ja: Jos hevonen ei ymmärrä, muuta tapaasi esittää asia. Hänen oppinsa on paljon enemmän kuin tekniikkaa, vaikka sitäkin tarvitaan. Kaikkein tehokkain tapa hallita hevosta on olla sen kanssa vuorovaikutuksessa tunteen kautta. Hevoset ovat tunteen mestareita ja kun me ihmiset saadaan harjoitella tunnetta niiden kanssa, meistäkin tulee herkempiä ja tietoisempia. Mutta mikä Billin ja Leslien tarkoittama tunne on ja miltä se tuntuu? Suomen tunnetuin kouluratsastaja Kyra Kyrklund on sanonut että tunne ratsastuksessa on kuin mansikkahillo, et voi kuvailla sen makua henkilölle, joka ei koskaan ole maistanut mansikkahilloa. Mutta jos olet maistanut sitä, tunnistat sen maun toisenkin kerran.
Ihmisen ja hevosen välinen tunne voi tuntua konkreettisesti esim. koulutusköyden painona kädessäsi, tunnet sen kautta mitä hevonen on tekemässä tai miettii tekevänsä seuraavassa hetkessä. Hevonen tosin ei tarvitse edes köyttä teidän välissä tunteakseen jo mitä sinä aiot. Kun vietämme aikaa tietoisesti hevosten kanssa, meidänkin tunne kehittyy sellaiseksi ’kuudeksi aistiksi’. No niin, siinä se taas tuli, tunnetta ei voi kuvailla käyttämättä mielikuvia tai yleisesti tunnettuja käsitteitä. Hevosmaailma ei ole ainoa ympäristö, jossa harjoitetaan tunnetta. Tanssijat ja näyttelijät tunnistavat nämä samat asiat, joista puhun hevosten keskuudesta. Myös tanssissa kehittyy tunne kosketuksessa toisen ihmisen kanssa ja se on läsnä myös kun parista päästetään irti. Sekä ratsastuksessa, tanssissa että näyttelemisessä on kyse tunteesta. Mutta kaikissa on myös paljon konkreettista teoriaa, tekniikkaa ja harjoittelua ja onnistuneessa suorituksessa on nämä kaikki. Kuitenkaan huippusuoritusta ei tehdä ilman tunnetta, se on asian ydin ja ehkä kaikkein tärkein.
Kuva: Niina Pakkala
Blogini ensimmäisessä tekstissä kerroin kuinka aloitin matkani Hevostaitoa Tunteella polulla ja miten se on vaikuttanut koko elämään, eikä pelkästään hevosten kouluttamiseen. Opettajaan ja valmentajaan vaikuttaa myös aina paljon hänen oppilaansa. Tärkeä osa opettajan omassa kehitysprosessissa on se, että pitää aina uudestaan ja monella eri tavalla kuvailla ja perustella asioita oppilaille. Mutta huippuhetket ovat ne, kun oppilas oivaltaa asian ja kertoo sen omin sanoin takaisin opettajalle. Viime vuosina minulla on ollut eräs erityisen mielikuvituksellinen oppilas, joka aloittaessamme yhteistyön oli 9 vuotias. Alussa opettajan piti löytää tärkeälle sanomalleen ne lyhyet, otolliset hetket kun keskittymistä riitti ja monesti tuntui ettei saatu mitään aikaiseksi. Ensimmäisiä yhteisiä huippuhetkiä oli kun olin yrittänyt selittää mikä on ohjastuntuma ratsastaessa ja keksiä erilaisia harjoituksia sen kehittymiselle. En itse asiassa haluaisikaan opettaa lapselle tuntumaa liian aikaisin, mutta kun kyseinen hieman epävarma poni tarvitsi tuntumaa hypätäkseen. Asiamme ratkesi kun oppilas pysäytti ponin ja sanoi että ”ai siis, mä ajattelen sen niin, että jos mulla olisi tässä mun kaveri ja haluan hypätä esteen yhdessä hänen kanssaan, niin mä otan häntä kädestä ja sitten juostaan. Jos mä vedän liian kovaa, hän kaatuu, mutta jos pidän liian löysästi kiinni, niin hän ei ymmärrä tulla mukaan ollenkaan”. Siinäpä se, en olisi itse voinut sanoa paremmin.
Onko tunne sana kärsinyt inflaation? Onko tunteella enää merkitystä vai onko kaikki vaan erilaisia fiiliksiä?
Arjen tilanteissa ei ehkä tule ajatelleeksi tunnetta, mutta sen puute on huomattavissa. Tunnetta tarvitaan kaikissa tilanteissa ja ammateissa, joissa on enemmän kuin yksi ihminen. Eläimissä ja lapsissa tunteen vaikutuksen huomaa selvästi, kun ne reagoivat ajattelematta. Aikuisetkin reagoivat, mutta voivat yrittää peittää tunteensa tai reagoida tunteen vastaisesti. Sanotaan että nopein tapa on olla kiirehtimättä. Se pätee myös tunteeseen. Sen kehittäminen voi ensin tuntua vaikealta ja hitaalta, mutta lopputuloksena on helpompi, sujuvampi ja tehokkaampi arki tai toiminta.
Kuva: Annica Lindström
Blogin artikkelit
Miten yhdistää hevosen hyvinvointi ja kilpaileminen?
Annika Schulman2024-11-11T16:47:16+00:007.11.2024|Blogi|
Miten valita hyvä tallipaikka?
Annika Schulman2024-11-11T16:48:23+00:0030.10.2024|Blogi|
Oma hevonen -miten löydän sopivan itselleni?
Annika Schulman2024-11-11T16:50:17+00:0027.10.2024|Blogi|
Annika Schulman opettaa keskittymään kehon kieleen hevosten kanssa
Annika Schulman2024-08-24T17:54:28+00:0024.8.2024|Blogi|
Kehotietoisuus on onnellisuutta
Annika Schulman2022-11-18T13:56:52+00:0031.7.2017|Blogi|
Laumakunnassa kaikki hyvin
Annika Schulman2022-11-18T13:43:41+00:0020.7.2017|Blogi|
Oivalluksen alkulähteellä
Annika Schulman2022-11-18T13:59:28+00:009.7.2017|Blogi|